Arkistojen kertomaa Seuran 50-vuotistaipaleelta

Eero Lampio, 1993

Seuran 40-vuotisjuhlajulkaisussa on hyvä yleiskatsaus Seuran toimintaan 40 vuoden aikana. Tässä esitellään otteita Seuran 50-vuotistaipaleelta. Vaikka Seura on tasapuolisesti harrastanut koko akustiikan alaa laidasta laitaan, niin otteiden painopiste on meluntorjunnan puolella. Mutta annetaanpa arkistojen puhua omalla kielellään.

Yleisradion tiloihin kokoontui 25.8.1942 joukko akustiikasta kiinnostuneita henkilöitä.

Ins. Paavo Arni esitti alustuksen akustisen seuran tarpeellisuudesta. Alustuksen johdosta virisi laaja keskustelu. Kokous päätti asettaa viisihenkisen toimikunnan laatimaan seuralle sääntöjä.

Näiden perusteella pidettiin 29.3.1943 kokous, jossa päätettiin perustaa Ääniteknillinen Yhdistys.

Läsnä olivat prof. Hj. Brotherus, prof. J. Sirén, prof. A Sovijärvi, tri A. Wilska, tri T. Haapanen, johtaja R. Orko, maist. J. Tolonen, ekon. M. Sorvari, ins. P. Arni, A.M. Kuusela, T.K. Laakso, J. Rissanen ja R. Ylkänen. Yhdistyksen nimeksi tuli Ääniteknillinen Yhdistys — Ljudtekniska Förening r.y. Jo 26.10.1943 keskusteltiin Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen yhteyteen suunnitellusta akustisesta laboratoriosta. Yhdistyksen toiminta lähti vireästi liikkeelle, kuten lukuisat esitelmät ja tilaisuudet kertovat:

15.11.1943 Prof. Hj.V. Brotherus: Äänitekniikka, nykyaikainen tutkimusala, ins. P. Arni: Lyhyt selostus Messuhallin akustisesta muutostyöstä.
19.1.1944 Dos. Alvar Wilska: Äänensiirto, äänentoisto ja huoneakustiikka fysiologisena probleemana. Läsnä n. 60 henkeä.
21.2.1944 Tri Toivo Haapanen: Akustiikasta musiikkiin. Läsnä n. 30 henkeä.
27.3.1944 Dipl. U. Varjo: Värähdys- ja ääni-ilmiöistä huonerakennus-tekniikassa.
12.12.1944 Dipl.ing. Per Brüel, Chalmers Tekniska Högskola, Göteborg: Rumakustik och ljudisolering.
18.2.1945 Prof. A. Sovijärvi: Kurkunpään ja ääntiöiden äänirakenne.
21.3.1945 Dipl.ins. R. Ylkänen: Miten äänilevy syntyy, prof. Hj.V. Brotherus: Akustiikan opetus oppikouluissa.
18.4.1945 Dipl.ins. Paavo Arni: Konserttisalien, erikoisesti eräiden uudenaikaisten konserttisalien kuuluvuudesta (akustiikasta), maist. J. Tolonen selosti havaintoja Suomen konserttisalien kuuluvuudesta.
25.5.1945 Prof. Hj.V. Brotherus: Akustiikan opetus oppikouluissa.
8.10.1945 Fil.kand. C.A. Tegner: Om buller och hörselskydd.
10.12.1945 Ing. Kjell Stensson: Om orkestrarnas ljudupptagningsproblem.
21.4.1946 Tri M.Kantola: Ultraäänet.
31.1.1947 Ins. Pertti Kuusela: Elokuvan äänityksestä.
28.3.1947 Tekn.tri Vilhelm Lassen Jordan, Kööpenhamina: Mätning och normering av buller och ljudisolation. Jordan esitti melun ja ääneneristyksen mittaustapoja sekä ehdotuksia sallitun melun luokittelusta ja näitä koskevaa lainsäädäntöä eri maissa.
4.9.1947 Kirjelmä Teknillisen korkeakoulun hallintokollegille, Hj.V. Brotherus, P. Arni, aiheena Ääniteknillisen laboratorion perustaminen.
13.10.1947 Prof. Urpo Siirala: Telakkatyöläisten kuulohäiriöistä.
1949 Kirjallisuutta: P. Arni: Käytännön akustiikan perusteet, Otava, Helsinki.
22.2.1949 Ing. Gunnar Fant, Kungliga Tekniska Högskolan, Tukholma: Telefonakustisk forsking.
16.2.1950 Dipl.ins. T.K. Laakso: Kovaäänislaitteiden yleisten normien laadinta, Vak.tuom. I. Alho: Meluntorjuntalakiehdotus. Todettiin olevan maailman ensimmäinen yhtenäinen lakiehdotus meluntorjunnasta.
5.8.1951 Asuntotutkimustoimkunnan kirjelmä: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö saanee käyttöön 15 milj. mk tutkimus- ja julkaisumäärärahan tarkoituksella selvittää asuntorakennustoiminnan sosiaalisia, taloudellisia ja teknillisiä tutkimusaiheita. Pyydettiin yhdistyksen apua.
16.8.1951 Yhdistyksen kanta kirjeellisesti em. pyyntöön sekä omat mahdollisuudet vaikuttaa em. tutkimustyöhön. Vastausta ei tullut 4.2.1952 mennessä.
14.11.1951 Dipl.ins. P. Arni: Konserttisalien, erikoisesti Royal Festival Hall’n akustisesta suunnittelusta.
6.6.1953 Prof. Willy Furrer, Eidgenössische Technische Hochschule, Zürich: Studioiden rakentaminen.
31.8.1953 Tekn.tri Per Brüel: Om moderna elektroakustiska mätmetoder.
12.10.1953 Prof. Erwin Meyer, III Physikalisches Institut, Göttingen: Die Zeitverzögung in den Lautsprecheranlagen und deren Bedeutung.
25.11.1953 ICA (International Commision on Acoustics) selosti suunnitelmia kirjeellisesti akustikkojen keskeisestä kansainvälisestä yhteistoiminnasta sekä tiedusteli yhdistyksen mielipidettä asiasta. Vastaus lähetettiin.
2.12.1953 Tekn.tri Friz Ingerslev, Tanskan teknillinen korkeakoulu, Kööpenhamina: Lydabsorberende materialer med særlig behandling af Helmholtz\’ resonatorer og spalteresonatorer, Tri F. Ingerslev: Lydisolationsproblemer i beboelsesejendomme.
4.12.1953 Tri F. Ingerslev: Lydteknisk laboratorium og dets organisation og arbejde belyst med en række eksempler pÃ¥ opgaver, der er løst af laboratoriet, Ingerslev selosti puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja sihteerille suunniteltua pohjoismaista yhteistoimintaa akustikkojen kesken ja jätti siitä ehdotuksen skandinaaviseksi akustiseksi yhdistykseksi.

Ensimmäisenä 10-vuotiskautena pidettiin 40 esitelmää. Seuraavina vuosikymmeninä toiminta jatkui vireänä:

31.5.1954 Ehdotus ISO:n soittimien viritysstandardeiksi. Standardi 440 Hz, soittoviritys 442,5 Hz, puhaltimet 440 Hz, soittimet 442,5 Hz, esim piano, huomautus lämpötilan vaikutuksesta viritykseen kesken esitystä.
17-19.6.1954 NAS-54, Kööpenhamina, Nordiska Akustiska Sällskapetin (NAS) ns. esikokous. Yli-ins. P. Arni: Virallinen aloite yhteispohjoismaisesta alan yhdistyksestä. Alkuhetki olisi 1.1.1955.
6.4.1955 Civiling. Ove Brandt, Kungliga Tekniska Högskolan, Tukholma: Erfarenheter av ljudisoleringskrav i bostadshus etc..
13-21.4.1955 Vieraileva luennoitsija, sveitsiläinen prof. Gubert R. von Salis: Sähköakustiikan perusteista, useita luentoja. Tämä vierailu antoi voimakkaan sysäyksen akustiikan opetuksen sijoittamisesta Teknillisen korkeakoulun ohjelmaan.
26.4.1955 Prof. H. Rahtu: Kerrostalojemme ääneneristys tutkimuksen valossa.
27-29.9.1956 NAS-56, Insinööritalo, Helsinki, 1. varsinainen Nordiska Akustiska Sällskapetin kokous. Pääesitelmä: Akateemikko Alvar Aalto: Arkitektur och akustiken.
29.4.1957 Tri V.L. Jordan: Trafikbuller och dess kontroll och reduktion.
22.7.1958 Prof. Lothar Cremer, Technische Hochschule, Berliini: Bekämpfung von Geräuschen in den Fahrzeugen.
24.7.1958 Prof. L. Cremer: Akustische Planung eines Konsertsales mit Hilfe von Modelen.
29.9.-1.10.1958 NAS-58, Tukholma,Yli.ins. P. Arni: Nordiska Trafikbullerkommitténs arbete.
1958 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön myöntämän tutkimusmäärärahan turvin suoritettiin tutkimustyötä asuinhuoneistojen ääneneristysluokkitelua varten, johtajana prof. H. Rahtu. I vaihe valmistui 1958 ja työn tulos Ehdotus asuntorakennusten ääneneristysnormeiksi toimitettiin ministeriöön vuosien 1958-1959 vaihteessa.
1958 NAS:n puitteissa osallistuttiin liikennemelun tutkimukseen ja yhteispohjoismaisten mittaustapojen ja määräysten suunnitteluun liikennemelun rajoittamiseksi lainsäädäntötietä. Tätä työtä varten asetettiin yhteispohjoismainen työvaliokunta, jonka ehdotus liikennemelun rajoitusta koskevista suosituksista lähetettiin Suomen Standardisoimisliiton kautta Tukholman 1958 ISO/TC 43:n kokoukseen. Siellä tämä ehdotus otettiin ISO:n työskentelyn pohjaksi.
15.2.1960 Prof. Leo L. Beranek: Melukriteerioista.
17.2.1960 Prof. Leo L. Beranek: Lentoliikennemelu.
15-17.3.1960 Meluntorjuntakurssi, yhteistyössä Suomen Teknillisen Seuran kanssa, Insinööritalo, Helsinki. Melualan kurssit olivat siinä määrin suosittuja, että niitä jouduttiin uusimaan. Aluksi melukurssien rasitteena oli pakollinen akustiikan perusasioiden kertaus, mutta myöhemmin ne voitiin jättää pois. Vasta vuonna 1981 saatiin julkaistuksi akustiikan perusteita käsittelevä teos.
11.10.1960 Dipl.ins. Juhani Borenius: Malmin lentokentällä suoritetut moottoriajoneuvojen melumittaukset IEC/TC 29/WG 8:n mukaisesti.
7.3.1961 Tri Jaakko Lumio: Pulttipistoolien aiheuttamista kuulovaurioista.
6.9.1962 Dr. F. Winkel, Technische Universität, Berliini: Raumakustische Kriterien hervorragender alter und neuer Konzertsäle.
12.3.1963 Dipl.ins. A.M. Kuusela: Koulumagnetofonilta vaadittavista ominaisuuksista.
20.4.1963 Sopimus Suomen Teknillisen Seuran kanssa Akustisen Aikakauslehden julkaisusta ja kustannusjaosta.
18.3.1964 Suurtehopainesireenin kokeilu.
7-9.9.1964 NAS-64, Porthania, Helsinki. 20 esitelmää, 77 osanottajaa.
28.4.1965 Prof. W. D. Kaidel, Erlangenin yliopisto: Ausgewählte Kapitel aus Physiologie des Hörens, dipl.ins. J. Gabrielsson: Saniteettilaitteiden melun mittaus- ja torjuntamenetelmien selvittelyä koskeva tutkimus. Toimikunta on ottanut kiinteästi osaa Wärtsilä-yhtymän WC-melututkimuksiin, joiden tuloksena saatane kehitettyä erittäinen hiljainen WC. Määräaika siirretty kuluneen vuoden loppuun. Tämän tutkimuksen perusteella dipl.ins. M. Kailan työryhmä kehitti Arabian laitteisiin uuden WC-järjestelmä, joka poisti Imatran kohinat kerrostaloissa.
29.11.1966 tekn.yo Raimo Hyvönen: Tilastollisten menetelmien soveltaminen ympäristömelumittauksissa.
1967 Akustinen Aikakauslehti lopetettiin. Toimituskuntaan kuuluivat dipl.ins. P.U. Lehtinen (päätoimittaja), dipl.ins. J. Boremius, arkkit. Alpo Halme, dipl.ins. T.K. Laakso, tekn.tri Eero Lampio, dipl.ins. Mauri Parjo ja fil.maist. J.V. Lieto Suomen Ultraääniseurasta. Akustisen Aikakauslehden elämä loppui tosiasiaan, ettei Suomessa löytynyt riittävää lukijakuntaa ja henkiset voimavaratkin olivat rajallisia. Suurissakin maissa on akustisten yleislehtien levikki ollut rajallista ja monet ovat lopettaneet ilmestymisensä. Vuonna 1993 on ilmestynyt ensimmäinen yleiseurooppalainen akustiikan harrastajille kohdistuva lehti Acta Acustica, joka samalla julkaisee puhtaita tieteellisiä papereita. Myös melualalle, jossa on esiintynyt lehtikuolemia, on tullut v. 1993 uusi lehti Noise/News International.
27.5.1969 Seura liittyi Tekniikan alojen valtakunnallisten yhdistysten neuvottelukuntaan (TAVYN), jonka perustavassa kokouksessa yhdistystä edustivat Jaarli Jauhiainen ja Juhani Nuotio.
24.9.1969 Prof. Eberhard Zwicker, Technische Hochschule, München: Die psycho-akustiche Erregung als Erklärung der Frequenz- und Amplitudenänderungs-schwellen des Gehörs.
22.10.1969 Dipl.ins. Tapio Köykkä: Transienttien rikkoutuminen äänentoistossa, dipl.ins. P.U. Lehtinen: Työpaikkojen melupulmia.
19.2.1970. Oikeusministeriö hyväksyi Ääniteknillinen yhdistys — Ljudtekniska Förening ry. rf. sääntöjen muutokset. Yhdistyksen nimi muutettiin näin kuuluvaksi: Akustinen Seura ry., ruotsiksi käännettynä Akustiska Sällskapet rf. Uudella nimellä toiminta jatkui edelleen rivakasti ja asioihin hyvin perehtyneitä kotimaisia asiantuntijoita alkoi yhä useammin esiintyä Seuran tilaisuuksissa:
31.3.1971 Arkkit. Alpo Halme: Tekijät, jotka vaikuttavat rakennusten äänieristykseen ulkopuolisia meluja vastaan.
11-12.11.1971 Koulutustilaisuus, INSKO: Meluntorjuntanäkökohtien huomioonottaminen tuotteita kehitettäessä.
23-25.8.1972 NAS-72, Teknillinen korkeakoulu, Espoo. 62 esitelmää, 118 osanottajaa. Pääesitelmä: tri J. van den Eijk, TNO, Delft: Some sound problems under investigation at the Research Institute of Public Health Engineering TNO in Delft.
19.10.1973 Seuran 30-vuotisjuhla, Finlandia-talo, Helsinki.
28.11.1973 Apul.prof. J. Häyrinen: Tärinän aistiminen ja välittyminen keskushermostoon Fysiologian laitoksella suoritettujen tutkimusten valossa, Lääk.lis. I. Pyykkö: Moottorisahan melun ja tärinän vaikutus metsätyöntekijän terveyteen.
6.3.1974 Arkkit. A. Halme: Ympäristömelu Espoon kaupungissa.
19.3.1974 Hallitus keskusteli korkeakoulutasoa alemmasta opetuksesta. Kehoitettiin Halmetta ja Lampiota laatimaan ehdotus Opetusministeriölle ja Ammattikasvatushallitukselle asiaa koskeva kirjelmä.
10.3.1975 Risto Orko: Suomalaisen elokuvan äänikauden vaiheita.
15.8.1975 Hallituksen kokouksessa ilmoitettiin, että seura oli liittynyt Tekniikan Museoyhdistykseen.
16.3.1976 Prof. Mauri Luukkala: Akustiikan ja ultrasoniikan tutkimusprojektit fysiikan laitoksilla.
2.3.1977 DI Kari Pesonen: Meluntorjunnan kustannuksista pyrittäessä voimassaoleviin raja-arvoihin työpaikoilla ja asuinympäristössä.
1977 Kirjallisuutta: Alpo Halme: Rakennus- ja huoneakustiikka. Meluntorjunta. Otakustantamo, Espoo. T. Jauhiainen, M. Raivio, A. Salmivalli ja J. Kärjä: Kuulontutkimus ja kuntoutus. Instrumentarium, Helsinki. Jarmo Toivanen: Teknillinen akustiikka, Otakustantamo, Espoo.
7.2.1978 DI Tapio Lahti: Infraäänet moottoriajoneuvoissa.
15.3.1978 Ins. Veikko Portin: Suurien salien äänentoistolaitteet.
18.4.1978 DI A.M. Kuusela: Äänentallennuksen alkuvaiheet.
11.10.1978 DI J. Borenius: Lisäysvaimennus ovien ilmaääneneristyskyvyn mittana, TkL Bertil Godenhielm: Otaniemen Akustiikkalaboratorion toiminta, DI T. Juhani Nuotio: Tutkimus ympäristömelun mittaamisesta, Ins. Jorma Lauttanen: Yhdistetty lämpöeristys ja äänenabsorptio lasivillalla suurissa teollisuushalleissa.
27.2.1979 TkL Bertil Godenhielm: Akustinen kideresonaattori; teoria ja valmistus.
11.10.1979 Lausunto Työsuojeluhallituksen työryhmämuistioon Melu. Ehdotus työpaikkamelun altistus- ja mittausnormiksi.
20.9.1979 Arkkit. A. Halme: Metron akustisesta suunnittelusta ja toimenpiteistä melun vähentämisestä.
1979 Seura liittyi jäseneksi kansainväliseen akustisten alojen järjestöön FASE:een (Federation of Acoustical Societies of Europe).
14.2.1980 DI Kari Pesonen: Melua koskevat viranomaismääräykset; lääkintöhallituksen meluyleiskirje vuodelta 1979, melualtistuksen mittaaminen, ääneneristysmääräykset C 5.
8.4.1980 Meluntorjuntakeskustelu, os.pääll. O. Ojala, sisäasianministeriön ympäristönsuojeluosasto.
10-12.6.1980 NAS-80, hotelli Ikituuri, Turku 93 esitelmää, 181 osanottajaa. Pääesitelmät: Prof. Stefan. Czarnecki, Institute of Fundamental Technological Research, Varsova: Calculation methods of noise control inside industrial halls, Prof. G. Fant, KTH, Tukholma:Talforskning och akustisk fonetik.
18.8.1980 Lausunto sisäasianministeriön ympäristösuojeluosastolle Melutietopankista.
1980 Seura liittyi jäseneksi kansainväliseen meluntorjunta järjestöön I/INCE:een (International Institute of Noise Control Engineering).
5.3.1981 TkT Matti Karjalainen: Puheenkäsittelytekniikan nykynäkymistä.
1981 Kirjallisuutta: J. Borenius, T. Jauhiainen, E. Lampio, J. Nuotio, K. Pesonen, I. Pyykkö: Akustiikan perusteet, Insinööritieto Oy, Helsinki.
18.1.1982 Teemailta Akustinen intensiteetti, Otaniemi, alustajina DI Jan Holmberg, DI Tapio Lahti ja Svend Gade (Tanska).
17.2.1982 FL Sirkka Mäntysalo: Melun kuulon ulkopuoliset psykofysiologiset vaikutukset.
16.3.1982 Akustiikkapäivä 1982, Teknillinen korkeakoulu, Espoo. 1. Akustiikkapäivä, 9 esitelmää, 30 osanottajaa.
7.6.1982 Annettu vastaus Sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosastolle komiteanmietinnöstä 1982:61: Mietinnön meluntorjuntaa koskevassa osassa 7.4.2.8. ympäristölautakunta tukeutuu paljolti terveyslautakunnan asiantuntemukseen ja välineistöön melukysymyksiä selvittäessää. Tämä edellyttää, että terveyslautakunnan käytettävissä on riittävän asiantuntevaa virkamieskuntaa, jonka pätevöitymiseksi tulee järjestää riittävän laajamittaisia koulutusohjelmia eritasoisissa oppilaitoksissa. Edelleen on varattava mahdollisuus asiantuntevien melualan yritysten käyttöön selvityksiä laadittaessa. Laativat J. Nuotio ja Matti Karjalainen.
25.1.1983 Os.pääll. Olli Ojala: Sisäasiainministeriön meluntorjuntatoimikunnan mietintö.
3.3.1983 LkT Tapani Jauhiainen: Auditiiviset herätepotentiaalit.
6-8.5.1983 Ekskursio Tallinnaan, mukana 28 Seuran jäsentä. Tutustuminen mm. 5000 hengen Linnahall-saliin. Laivaseminaari: Toim.joht. Matti Sarapaltio ja ins. Kari Jaksola: Suurten salien akustiikka, DI Tapio M. Köykkä: Sivuheijasteiden merkitys tilavaikutelman synnyssä.
22.9.1983 Uusiksi kunniajäseniksi tri Per V. Brüel, DI A.M. Kuusela ja prof. Bertram Scharf.
21.10.1983 Akustiikkapäivä 1983, Säätytalo, Helsinki. 13 esitelmää, 49 osanottajaa. Seuran 40-vuotisjuhla, ravintola Fennia, Helsinki.
28.2.1984 FK Heikki Saario: Klassiset Sabinen ja Eyringin jälkikaiunta-aikakaavat ja jälkikaiunta-ajan laskeminen tietokoneella integraaliyhtälöistä iteroimalla.
30.8.1984 Prof. Z. Maekawa, Kobe, Japani: Akustiikan tutkimus Koben yliopistossa.
16.11.1984 Akustiikkapäivä 1984, VTT:n päärakennus, Espoo. 14 esitelmää, 44 osanottajaa.
19.3.1985 Apul.prof. Matti Karjalainen: Signaaliprosessorit ja tekoäly akustiikassa.
10.10.1985 Tärinäseminaari 1985, Tekniska Förening, Helsinki. 1. Akustiikkapäivän pariksi vuorovuosin pidettäväksi tarkoitettu teemapäivä. 11 esitelmää, joista yksi Ruotsista, 105 osanottajaa.
1985 Akustiikkasanastotoimikunnan (Borenius, Lampio ja Nuotio) Akustiikan sanasto julkaistiin SFS 5100 standardina. Ennen painatusta SFS järjesti laajan lausuntokierroksen, josta saadut kommentit käsiteltiin toimikunnan kokouksissa. Sanastossa on 119 sivua ja sisältää noin 700 suomenkielistä hakusanaa ruotsin- ja englanninkielisine vastineineen.
5.2.1986 Arkkit. A. Halme: Katsaus viimeaikaisin virtauksiin musiikkisalien akustisessa suunnittelussa.
14.5.1986 Akustiikkapäivä 1986, Tekniska Förening, Helsinki. 11 esitelmää, 32 osanottajaa.
10.2.1987 Prof. Antti Iivonen: Puheentutkimuksen nykynäkymiä.
4.3.1987 Teemailta Kotiäänentoisto, Ravintola Royal, alustajina DI Juha Backman, Anders Weckström ja Harri Slip.
1.11.1987 DI Heikki T. Tuominen: Martinlaakson konserttitalon akustiikan suunnittelu.
1987 Seura antoi lausunnon ympäristöministeriölle meluntorjuntalakiluonnoksesta, valmistelija DI K. Pesonen. Akustiikkasanastotoimikunta (Borenius, Lampio ja Nuotio) sai päätökseen SESKO:n toimeksiannosta sähköakustiikan sanastostandardin IEC 50(810) suomennostyön, SESKO 32-86.
17.2.1988 Kunniapuheenjohtajaksi Prof. Antti Sovijärvi, kunniajäseniksi DI J. Borenius, TkT E. Lampio ja DI P.U. Lehtinen. Ylijoht. Olli Ojala: Meluntorjuntalaki tulee voimaan.
1988 NAM-88, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tampere. 97 esitelmää, 197 osanottajaa. Pääesitelmät: Prof. Bertram Scharf, Northeastern University, Boston: The effect of listening on hearing: focused attention in audition, Prof. Frank Fahy, Institute of Sound and Vibration Research, Southampton: Applications of sound intensity measurement to flow duct acoustics, Prof. Johan Sundberg, KTH, Tukholma: Synthesizing music. Some current research in music acoustics.
9.9.1988 Arkkit. Alpo Halmeelle myönnettiin Teknillisen korkeakoulun promootiossa kunniatohtorin arvo — maamme ensimmäinen akustiikan alalta.
1.11.1988 Teemailtapäivä Kone- ja rakennetärinä, hotelli Helka, Helsinki. 4 esitelmää, 31 osallistujaa.
28.2.1989 LkT Eeva Pekkarinen: Puhumisesta ja puheen kuulemisesta huoneessa.
28.9.1989 Akustiikkapäivä 1989, Tiedekeskus Heureka, Vantaa. 20 esitelmää, 62 osanottajaa.
22.1.1990 Teemailta Puheen tunnistus ja koodaus kuulovammaisten apuvälinekehittelyssä, Espoo, yhdessä HYKS:in korvaklinikan kanssa. 6 esitelmää.
1.2.1990 Akustinen iltakahvi, Ammattienedistämislaitos, Helsinki, Heikki T. Tuominen: Äänentoistoalan koulutus ja profiili.
14.2.1990 FT Jussi Pekkarinen: Kuulovamman riskitekijät.
13.11.1990 Musiikkiakustiikkateemailta, Otaniemi, Erkki Kurenniemi: Harmoniateoria, prof. Matti Karjalainen: Akustisten sointinten äänisynteesi.
5.2.1991 Ääneneristysseminaari, yhdessä Rakenteiden Mekaniikan Seuran kanssa, VTT:n päärakennus, Espoo. 12 esitelmää, 60 osanottajaa.
14.3.1991 Mus.tri Eija Järvelä: Lauluäänen akustiikasta.
28.5.1991 Akustinen iltakahvi: Ääneneristysmääräykset, Otaniemi.
18.9.1991 DI P.U. Lehtinen: Näkökulma Suomen akustiikan historiaan: meluntorjuntaa ennen ja nyt.
10.10.1991 Akustiikkapäivä 1991, Tiedekeskus Heureka, Vantaa. 17 esitelmää, 55 osanottajaa.
4.12.1991 Iltakahvit Aktiivinen melunvaimennus, Otaniemi, alustajina TkL Seppo Uosukainen ja DI Juha Kuusama.
13.2.1992 Iltakahvit Akustiset uskomukset, Otaniemi, alustajina DI Ilkka Kyttälä sekä Borenius, Karjalainen ja Tuominen.
18.3.1992 TkT Paavo Alku: Glottisherätteen analyysimenetelmistä.
22.3.1993 Prof. J. Sundberg, KTH, Tukholma: Synthesizing singing voice.
3.4.1993 50-vuotisjuhla, Suomalainen klubi. Kunniajäseniksi arkkit. Alpo Halme, VtK Sirkka-Liisa Paikkala ja FT Juhani Parmanen.

Kuluneina vuosikymmeninä Seura alkuaikoina askarteli akustiikan perustietojen jakamisessa, myöhemmin painopiste on ollut koulutuksen ohella tiettyjen akustiikkaan, erikoisesti meluun liittyvien arkielämän haittojen lieventäminen tai poistaminen. Tänä aikana on luotu kattava korkeakoulutason koulutus ja tutkimustoiminta, mutta suuren yleisön valistaminen on vielä pahasti kesken. Meluhaittojen tiedostaminen ja torjunta on kiitos monien aktiivisten ihmisten ja järjestöjen saatu kattavaksi yli koko maan. Samalla meluntorjuntalainsäädäntöä on kehitetty olennaisesti tavalla, joka koskettaa kaikkia ihmisiä tavalla tai toisella. Seuran aktiviteetti on valitettavasti kapeilla harteilla, ainakin sen jäsenmäärän perusteella, sillä jäseniä on edelleen melkein sama määrä kuin 15 vuotta sitten. Mutta koulutettu jälkipolvi on tänä aikana moninkertaistunut. Siten Seuran seuraava 50-vuotistaipale näyttää turvatulta. (Numerotietoja Seuran jäsenmäärästä vuosikymmenten varrella on jäsenmatrikkelin yhteydessä.).